Lahti on seuraava matkan kohde.

'Saavuimme seuraavaan matkan kohteeseen, Lahteen.
Ja siellä ensin Saimi-siskon luokse.
Olemme lähdössä kaupungille kävellen. Sinne on matkaa n.5km.
Matkalla kerkiää jutella kuulumisia.
Siskoni on kova kävelemään.

Lahden juna-asema näkyy tuossa taustalla,
Siellä seisookin juna.
Onkohan Pietarista tulossa?

Mannerheimin patsas juna-aseman edustalla.
Kauniit värit rinnekasvissa.

Kävimme monessa kirjakaupassa ja myös  kulttuuritalolla.
Etsin neliäänistä Sinistä laulukirjaa, mutta sitäpä ei löytynyt kuin yksiäänisenä.

Sairaala on tuossa vasemmalla.
Lahti on kaunis kaupunki.
Nuorempana, kävin usein täällä, Karhulassa asuessani.

Nyt tulimme jo takaisin Korpin kadulle jossa siskoni asuu.
Kaunis kaupungin osa tämä Patomäki.

Ruska oli parhaimmillaan.
Suloseni seisoo liikenne merkin edessä niin että näyttää kuin hänellä olisi iso reppu selässä.
Hyvin tuo matsaa hänen takkiinsa . 

Siskoni tytär tuli poikansa kanssa tervehtimään meitä.

Ja niin teki myös tytön tyttö.
Viivyimme siskoni luona kaksi päivää.
Nyt ei muuta kuin huomenna taas jatketaan, seuraavan siskon luokse.
Niitä siskoja kun minlla on.
Hyvää sunnuntaita ja älkää unohtako kääntää kelloja takaisinpäin,
sillä nyt alkaa talvi-aika

Eron hetket Karhulassa

Siten taas on viiminen päivä Karhulassa.
Käväisimme kummipojan luona.
 Heillä on kaunis koti.
Hän on vasta perustanut perheen ja odottavat ensimmäistä lastaan.
Ovat onnellisia. 

Kuvastakin onnellisuus näkyy.

Reino-velikin tuli vielä hyvästelemään meitä ennenkuin jatkamme matkaa.

Tässä sitten Reinon vauva, odottelee pihalla .
Kävimme myös ennen lähtöä tervehtimässä Ritva-siskon toisen poijan perhettä.

Äidin ja Toivo-veljen haudalle kävimme viemässä kukkia.
Kaikkia halasimme ja taas oli eron hetki. (Huokaus)
Toivottavasti tapaamme taas pian.
Taivaan Isä siunatkoon teitä kaikkia.

♥

Sitten olimmekin taas valmiit jatkamaan matkaa.
Enkelit ovat mukanamme suojelemassa
Auto käynnistyi Su ratissa
Hei vaan  ja kiitos kaikille passailusta!

Täällä toinen toisistamme 

joudummr me luopumaan,

Mutta taivaan kaupungissa

yhteys ei lopukaan.

Uusi virsi sitten siellä

niinkuin suurten vetten pauhu soi

uhratulle karitsalle,

joka meille armon toi,

Siionin kannel No: 492. s.4.

Blogiystäville, jos vielä jaksatte matkustaa kanssamme,

 niin  huomenna tavataan.

Siihen asti voikaa hyvin.!

Sy.

Käväisimme Helilässä kukkakaupassa.

Orvokin ystävällä on kaunis kukkakauppa Helilän keskustassa.
Kävisimme siellä ihailemassa.
On ihailemisen arvoinen kauppa.

Täältä Orvokki oli tilannut Ritvalle kukkia hänen täyttäessä vuosia.
Eläköön yksityis yritys.
Terveisiä vaan karhulaan kauppiaallekin.

Nyt saavuimme pikkusisko- Orvokin luokse. Kauniit päivät jatkuva, rakkaitten siskojen luona

Orvokin ja Suloseni  kanssa olemme lähdössä päivälenkille.

Monta hanhiparvea oli sinäpäivänä liikkeellä , olivat varmaan muuttosuunitelmissa.
Kiersimme pitkän lenkin. Koko ajan suu kävi.
Oli Sulosella varmaan olemista.

Sitten olikin päiväkahvin aika, kun Orvokkin  Keijorakas tuli kotia.
No olihan sitte miehilläkin jutteluja.

Seuraavana aamuna lähdimme Karhulan torille ja Ritva-siskokin tuli sinne
Täältä torilta on myös paljon muistoja.
Äitini oli täällä lauantaisin ja keskiviikkoisin myymässä saunavastoja
 ja luutia sekä hautaseppeleitä.
Aina käydessämme Karhulassa niin käymme myös torilla possumunkkeja ostamassa.
Tänäänkin joimme kahvit ja söimme possumunkit.
Täällä sitä Helilässä kouluaikana juostiin.

Nyt lähdemme pitemmälle lenkille.
Helilän ympyrä taustalla.

Kymijoen vierustaa on tarkoitus kävellää.

Nyt olemmekin jo Korkeakoskella.
Ennen tässä uitettiin tukkeja. 

Tämä on entinen päiväkoti.
Muistan kun Orvokki 3v.  ja Reino 5v. vietiin tänne  kun äitikin oli kesätöissä.
Yhtenä päivänä sitten he tulivat käsi kädessä kesken päivää kotia.
Reino ei halunnut olla siellä ja otti pikkusiskon kädestä ja karkasi kotia.
Valtatien reunaa kävelivät 2,5 km.
Nyt Orvokki tuolla tulee  ja muistelee, näin lähdettiin.

Käveltiin sitten joen toista puolta takaisinpäin,  ja käväisimme kymin kirkossa.
Tässä kirkossa kävin rippikoulun.
Joka pyhä kävin myös kirkossa.
Paljon taas muistoja täältä.
Eräs muisto.
(Tyttökaverini Marjotin kanssa istuimme aina urkuparvekkeella.
Lauloimme virret kovalla äänellä. (Kummallakin oli hyvät lauluäänet.)
Kanttori kiitti aina meitä.
Välillä oli piinallisia tilanteita kun meitä rupesi naurattamaan esm.
 Edessämme oleva tyttö nosti hameenhelmat ylös kun kävi istumaan ja
 häneltä näkyi villahousut, niin sekö meitä nauratti.
 Emme saaneet naurusta loppua vaan piti mennä ulos.
Nuorena on nauru herkässä.)
Tulehan jo, ruoka odottaa ja kohta tulevat tytöt.
>>>>

Tässä sitten Orvokin tytöt ja tytöntyttö tulivat äitinsä luokse meitä tervehtimään.
Sara tyttö on syntynyt samana päivänä kun meidän lapsenlapsi Anton.
>>
Taas se päivä vierähti iltaan ja huomenna on uusi päivä.
matka jatkuu....
Huomisiin.
sy.

Matka jatkui Reino-veljen luokse

Nyt tulimme Jumalniemen kalliolle.
Tästä minä lähdin 1964 ruotsiin.
Jätin Äitini ja kolme nuorempaa sisarustani tänne.
Ostin meno-paluu matkaliput,
tulin  tapaamaan neljä sisarustani  jotka asustivat ruotsissa,
Mutta en  käyttänyt paluulippua vaan jäin sille matkalle.
Vanhin veljeni joka oli tullut amerikasta ruotsiin, lähti kotia minun jäätyä sinne.
Nyt on äitini  ja vanhin  veljeni kuollut.
Nuorin veljeni asuu nyt täällä.
Kiva kun koti on vielä jäljellä.

Pihlajan marjat muistuttavat, että täällä juoksentelit nuorena.

Veljeni on rakentanut lankonsa kanssa grillituvan tähän.

Täällä veljeni lapsena sai kyytiä meiltä kolmelta tytöltä.
Kyllä me pidimme hänestä hyvää huolta.

Tässä sitten sisarukset entisessä kodissaan, (nyt Reinon koti).

Olemme menossa pumpun rantaan (kymijoen rantaan).
Lapsena juoksimme tämän mäen kovalla vauhdilla alas  uimaan.
Täällä kallion juurella on monet hetket vietetty,
muistoja, muistoja, paljon. paljon.
Ihania, Iloisia ja haikeita, surullisiakin.

Kävelimme  (latsin ) niemen päähän. Sunilan tehtaat tuolla näkyy.
Tässä niemessä on joskus ennen kauan, kauan sittem ollut lautatarha.

Täällä sitten vähän sieniäkin

Sitten kiipesimme takaisin kalliolle veljen kotiin.
Ritva-siskon kanssa meillä on paljon nuoruusmuistoja täältä.
Hän kun on minua vain vähän nuorempi.
Tansseissa kävimme yhdessä, pojista joskus tuli riitaa,
kun meillä  oli samallainen maku.
Suloseni kuitenkin sain minä pitää. 

♥

ai ai, nyt tuli kirjoitettua ihan

tunteellinen  kirja.

Nyt kahville ja annetaan muistojen olla.

Huomenna mennään pikku-siskon luokse.

♥

Muistorikkaita päiviä ystävilleni toivotellen 

sy.

Hei täällä ollaan Ritva- siskon luona.

No siskoni ei tietenkään asu täällä suolla vaikka kaunistahsn täällä olisi.
Tämä kuva kuuluu tuonne toiseksi viimeiseksi tornista otettuun, mutta eipä vain mennyt sinne vaan halusi enimmäiseksi. ok.

Vaivaiskoivu. no tämäkin kuuluisi viimeiseksi mutta mutta kai sen on tarkoitus olla tässä kun haluaa.

Vaivaiskoivusta tuleekin mieleen se kun  lapsena äitini ja isäpuoleni tekivät luutia,
 kun ei ollut muuta työtä.
Me lapset sitten saimme olla niitä myymässä ovelta ovelle,
(arvaas oliko mukavaa lähteä myymään? tunsin että kerjään vaikka ihan rehellistä työtähän se oli)
Kiitos vaan kaikille ihanille ihmisille Karhulan alueella jotka ystävällisesti ostitte luutia meiltä.
Anteeksi vaan teille jotka häiriinnyitte siitä että tulimme ovellenne  tarjotessamme teille luutia.
Kyllä monesti saimme töykeitä vastaanottoja, mutta ne ystävälliset ihmiset voittivat.♥
Äitini ja isäpuoleni  möivät torilla ja myös tehtaisiin niitä tekivät. Siitä saimme elatuksen.
No olihan siinäkin kokemus, ja opetus.
Kyllähän luudat tekivät kauppansa ja olivat tarpeen.
Vaivaiskoivusta tulee kestävä luuta. Kokeilkaahan.
Tällasia  muistoja tuli vaivaiskoivusta minulle..
Täällä länsiruotsissa ei niitä näykään.

Ritva-sikoni ja puolisonsa Paulin  kauniissa ystävällisessä kodissa oli viihtyisää.
Kerrottuamme kuulumiset lähdimme luontoon.

Meille uusi nähtävyys.
Pyhtään kuntaan kai kuuluu tämä alue.

Kiersimme suota ihaillen ja samalla muistellessa entisiä.

Karpaloita söimme välillä, vaikka ei niitä suuremmin ollut,   maistiaisiksi vain.

Kaiken näköistä kasvia täällä on.

Pitkospuita kävelimme

Kauniita pieniä lammikoita

Suokortekin on kaunista

Värit ovat mahtavat, vaikka ei tällä minun kameralla niita saa näkyviin

Torniinkin kiipesimme, ensimmäinen kuva onkin täältä tornista otettu.
Suosittelen käykäähän täällä.
siinä se päivä kivasti vierähti, illalla sitten saunotaan,
 ja huomenna jatketaan, siskojen seurassa.(kyllähän ne miehetkin ovat mukana vaikka vain siskoistani tässä kerronkin)
Muistorikasta päivää sinullekin blogiystävä

♥

toivottaa sylvi, siskonsa Ritvan kanssa. 4/10-10

Matka jatkuu Outokummusta etelään.

Vaan ei tälläautolla
Vai uskaltaisitko tulla kyytiin?

Matkalla pysähdyimme kerran Ristiinaan  ja käväisimme järvenrannalla olevassa barissa.

Villimiehetkin tekivät samoin.

Nyt olemmekin perillä rakkaan  Ritva-siskoni luona.
Missä  olemme? Matkaa tänne oli n.350 km.
Lasitölkkien kyljessä luki tämän kauppalan nimi mutta nyt se on yhdistetty K;lla. alkavan linnun nimiseen kaupunkiin.
Kaakkoissuomessa.
Tässä taas arvaamista.
Huomiseen. sylvi ja sulo.