Käymme yhdessä ain.

Käymme yhdessä, arjet ja pyhät. tietämme ohjaa Taivaan Isä.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste suomen matka syksyllä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suomen matka syksyllä. Näytä kaikki tekstit

tiistai 16. marraskuuta 2010

En halua vielä luopua kukista, verannalla 16/11-10


Kukat ovat vielä säilyneet, vaikka ulkona on jo pakkasta.

Pelarkooniat
Tulppaanipelarkoonia

Verenpisaratkin vielä tanssiva verannalla.
 Jääkukat ikkunassa.
Tällaista tänä aamuna meillä.
Lumi on sulannut mutta huurre on maassa.
Miten on teillä?

Iloa päiväänne!

torstai 28. lokakuuta 2010

Käväisimme Helilässä kukkakaupassa.

Orvokin ystävällä on kaunis kukkakauppa Helilän keskustassa.
Kävisimme siellä ihailemassa.
On ihailemisen arvoinen kauppa.
Täältä Orvokki oli tilannut Ritvalle kukkia hänen täyttäessä vuosia.
Eläköön yksityis yritys.
Terveisiä vaan karhulaan kauppiaallekin.

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Hei täällä ollaan Ritva- siskon luona.

No siskoni ei tietenkään asu täällä suolla vaikka kaunistahsn täällä olisi.
Tämä kuva kuuluu tuonne toiseksi viimeiseksi tornista otettuun, mutta eipä vain mennyt sinne vaan halusi enimmäiseksi. ok.
Vaivaiskoivu. no tämäkin kuuluisi viimeiseksi mutta mutta kai sen on tarkoitus olla tässä kun haluaa.

Vaivaiskoivusta tuleekin mieleen se kun  lapsena äitini ja isäpuoleni tekivät luutia,
 kun ei ollut muuta työtä.
Me lapset sitten saimme olla niitä myymässä ovelta ovelle,
(arvaas oliko mukavaa lähteä myymään? tunsin että kerjään vaikka ihan rehellistä työtähän se oli)
Kiitos vaan kaikille ihanille ihmisille Karhulan alueella jotka ystävällisesti ostitte luutia meiltä.
Anteeksi vaan teille jotka häiriinnyitte siitä että tulimme ovellenne  tarjotessamme teille luutia.
Kyllä monesti saimme töykeitä vastaanottoja, mutta ne ystävälliset ihmiset voittivat.
Äitini ja isäpuoleni  möivät torilla ja myös tehtaisiin niitä tekivät. Siitä saimme elatuksen.
No olihan siinäkin kokemus, ja opetus.
Kyllähän luudat tekivät kauppansa ja olivat tarpeen.
Vaivaiskoivusta tulee kestävä luuta. Kokeilkaahan
.
Tällasia  muistoja tuli vaivaiskoivusta minulle..
Täällä länsiruotsissa ei niitä näykään.
Ritva-sikoni ja puolisonsa Paulin  kauniissa ystävällisessä kodissa oli viihtyisää.
Kerrottuamme kuulumiset lähdimme luontoon.
Meille uusi nähtävyys.
Pyhtään kuntaan kai kuuluu tämä alue.
Kiersimme suota ihaillen ja samalla muistellessa entisiä.
Karpaloita söimme välillä, vaikka ei niitä suuremmin ollut,   maistiaisiksi vain.
Kaiken näköistä kasvia täällä on.
Pitkospuita kävelimme
Kauniita pieniä lammikoita
Suokortekin on kaunista
Värit ovat mahtavat, vaikka ei tällä minun kameralla niita saa näkyviin

Torniinkin kiipesimme, ensimmäinen kuva onkin täältä tornista otettu.
Suosittelen käykäähän täällä.
siinä se päivä kivasti vierähti, illalla sitten saunotaan,
 ja huomenna jatketaan, siskojen seurassa.(kyllähän ne miehetkin ovat mukana vaikka vain siskoistani tässä kerronkin)
Muistorikasta päivää sinullekin blogiystävä


toivottaa sylvi, siskonsa Ritvan kanssa. 4/10-10

perjantai 22. lokakuuta 2010

Matka jatkuu Outokummusta etelään.

Vaan ei tälläautolla
Vai uskaltaisitko tulla kyytiin?
Matkalla pysähdyimme kerran Ristiinaan  ja käväisimme järvenrannalla olevassa barissa.
Villimiehetkin tekivät samoin.
Nyt olemmekin perillä rakkaan  Ritva-siskoni luona.
Missä  olemme? Matkaa tänne oli n.350 km.
Lasitölkkien kyljessä luki tämän kauppalan nimi mutta nyt se on yhdistetty K;lla. alkavan linnun nimiseen kaupunkiin.
Kaakkoissuomessa.
Tässä taas arvaamista.
Huomiseen. sylvi ja sulo.

torstai 21. lokakuuta 2010

Outokummussa. Lempi-siskoni seurassa.

Hei taas. 
Kysyin viime postauksessa mihin olimme matkalla.
Niin matkamme määränpää oli siis Outokumpu.
Tässä yläkuvassa
 ollaan perillä Lempi-siskoni kauniissa kodissa
Siskoni jäi nuorena leskeksi 7 lapsen kanssa.
Nyt ovat aikuisia, ja heillä kaikilla perhe. 
Neljä heistä asuu lähistöllä.
Kävimme heitäkin tapaamassa.
Siskoni on rikas, hänellä on nyt 18 lastenlasta ja 7 lastenlastenlasta. 
Kävimme myös hänen miehensä haudalla

Kierros alkoi.
 Ensin Maija tyttärelle, jonne myös , Jari poika tuli meitä ja äitiään tervehtimään.
Sitten Eila tyttärelle, siellä tapasimme myös Eila-tytön lapsenlapsia
Seuraavaksi Jari-pojan kotiin.
Jari itse oli hirvimetsällä, ja oli kuulemma saanut 12 piikkisen hirven.
Seuraavaksi menimme siskoni kesämökille
Risto-poika oli myös hirvimetsällä jotenka kävimme vain heidän pihalla.
Sammakot tässä meille poseerasivat ja peikot lähtivät karkuun.
Tällainen muisto sieltä.
Risto kävi myöhemmin meitä siskoni luona tervehtimässä.
Kaikilla siskon lapsilla on kauniit kodit,
 hyvin on sisko kasvattanut lapsensa.
Kiitoksia vain kaikille kun saimme vierailla luonanne.
Jumala teitä kaikkia siunatkoon!
Kummun luontoa.
Ihmettelimme miten kaikki vaahteran lehdet olivat täällä täplikkäitä.
Kummun tilhikin halusi tulla kuvaan.
Viimeisenä aamuna teimme sitten pitkän kävelylenkin kaupungilla.
Ihmetellä pitää miten  siskollani on hyvä kunto, vaikka on yli 80v. niin käveli reippaasti ihan kuin nuoret tytöt.
Pitkiä mäkiäkin
Luonto täällä on kaunista.
Sitten oli taas lähdettävä jatkamaan matkaa seuraavaan paikkaan.
Halaukset, rakas siskoni! 
Sy. nyyhkyttää.(nyf.nyf.)
Toivottavasti tapaamme pian.
Näkemisiin myös blogilukijat.
Matka jatkuu seuraavaksi eteläänpäin.

tiistai 19. lokakuuta 2010

Arvaus minne olemme matkalla.

Hei ystävät lähdettekö ajelulle kanssamme?
Nyt en kerro matkan päämäärää vaan saatte arvata.
Matkaan lähdimme Hallista aamupäivällä ja  edessä on noin.
350 km. päämäärään, siskoni luokse.
On vähän  sumuista.
Su. painelee vaan kaasua ja sy. kuvailee mitä kerkiää.
 
Ei käännytä Mattilanniemelle, vaan ajetaan suoraan.
Tästäkin jatkamme suoraan.
Talossa lukee elisa, (onkohan blogi ystävän talo)
Kuvat ei oikein tule hyviä kun kuskilla on niin painava jalka.
Kauniit on värit puissa.
Mitenkähän tässä käy?
 Naissaareen kääntyy tie, ei kai kuskini sinne käännyn, 
Ihana kanava, kunhan kerkeisi vaan pysähtymään, mutta kun kuskini ei löydä jarruja.
Onneksi kerkesin otta kuvan vauhdissa.
Tuolla olisi ruokaspaikka, mutta eipä taida kääntyä.
Mitä tekevätkö Ruokosaarta?
Valmistuu kesällä 2010 ja nyt on jo syksy 2010.
Onkohan se valmis?
Ihanat suomen koivut. Voiko kauniinpaa puuta ollakaan.
Missäköhän ollaan?
Tiedätkö sinä?
Onpa kaunis pieni kirkko.
Täällähän lukee kummallisella kielellä.
Pirtinniemi on kylläkin suomeksi.
Nyt mennään tankkaamaan ABC:lle ja juodaan possu- kahvit.
--
Unohdin ottaa kuvia,
  Emme saaneet visakortilla pensaa niin minun piti aukaista lompakkoni ja etsiä euroja, onneksi niitä löytyi, sillä kruunut eivät kelpaa. 
Matka jatkuu.
 Onko tässäkin joku kanava. Kaunista on mutta aita kerkesi tulla eteen. 
No perillä ollaan.
Tiedätkö missä olemme?
Tämä patsas on kaupungin symbooli
Entäs nyt joko arvaat?
?
Sain hyvän kuvan kun kuskini meni ulos katsomaan mitä patsaassa lukee.
Nyt kiireesti siskoni luokse, hän jo odottelee meitä.
Missä ollaan? , odotan vastaustasi.
Huomisiin!!!!!
sy.

maanantai 18. lokakuuta 2010

Toinen päivä suomessa

Nukuttuamme yön katkenneen,  lähdimme lenkille Hallin maisemia  katselemaan.
Tässä on keskusta.
Draken ja muistomerkki Kakelle joka putosi lentokoneen kanssa jäänläpi vieressä olevaan järveen.
Kaksi oli koneessa ja molemmat kuolivat.
Kävelimme sitten katsomaan Hallin lentokenttää.
Otin kuvan ja heti auto pyrähti kentältä aidan taakse.
Tuossa on kamera joka huomasi meidät.
Olimme varmaan niin epäilyttävän näköisiä. Luulivat varmaan vakoilijoiksi.
Parasta oli lähteä pois.
Tässä järvenrannalla sitten levähdimme ja otin sisaruksista kuvan. 
Järvi oli tyyni. 
Kurkistamme veteen, mitä näkyy?
Tällaista.
ja tällaista heinää.
Tuonne saaren viereen se kone tippui.
Kaunis on tämä Eväjärvi
Parin päivän jälkeen oli taas  lähdön aika.
 Näkemiin lankoseni ja lämpimät kiitokset  teille.
Oli hauska tavata. Halaukset, halaukset!
matka jatkuu,
Huomenna sitten ollaan jo minun siskoni luona.
Jos kiinnostaa niin tule katsomaan.
Näin Sy. tänään.