Rakkaan Irma-siskon luona on sitten viiminen yöpymispaikka, ennen kotiin lähtöä.

Kun tulimme niin koivut olivat keltaisena ja ruoho vihreänä,
mutta yht'äkkiä myrskytuuli otti ja heilutteli koivuja ,
niin että lehtiä satoi nurmikolle ja koivut paljastuivat. 

Sisällä takkatuli lämmitti,
sisareni lisäsi puita ja meillä oli lämmitä ja ihanaa yhdessä.
Muistelimme yhteisiä retkiä Lapissa,
miten sielläkin joskus myrsky yllätti meidät.
Irman ja Inton kanssa vaelsimme Lapissa joka syksy 10 vuotta.
Kalastimme Muonion Särkijärvellä, ennenkuin lähdimme sieltä kotia.
Erkanimme toisistamme Ylitornion sillalla,
 me ajoimme ruotsinpuolelle ja he jatkoivat alas Lahteen.
Ihania aikoja.
Irma sanoikin että vielä pitäisi ainakin yhdenkerran päästä sinne.

Lämpöä riittää.

Siskolla on iso ja kaunis puutarha.
Mahtavasti kukkia, vaikka nyt on jo kukat kuihtuneet ja odottelevat talven tuloa.
Paljon on myös  heillä juurikasveja, tomaatteja kasvihuoneessa ja ihan vaikka mitä,  kaikkea hyvää..

Nyt tuli pikkusisko Karhulasta vielä meitä katsomaan.
Irma laittoi pöydän koreaksi.
Otanpa kuvan ja rupean itsekin kahville näiden rakkaitten kanssa .

Nyt olemme lähdössä  Irma-siskon  tyttöjä tapaamaan.
Hänellä on kaksi tyttö ja heillä omat perheet.
Siinä sitten meitä 3 siskoa ( olemmeko yhtään samannäköisiä)
 miestemme kanssa poseeramme ennen lähtöä.

Tuuli senkun puhaltaa.
Kunhan malttaisi vielä yhden päivän olla kaunista.
Tämä  tälläkertaa.
Tapaamme tyttöjen luona.